Guca Aartii


Channel's geo and language: Ethiopia, English


Barumsa, Koorsiiwwaan Tiyaatiraa fi Fiilmii
I blog about marketing and sales
Buy ads: https://telega.io/c/Fiilmiin

Related channels  |  Similar channels

Channel's geo and language
Ethiopia, English
Statistics
Posts filter


Jaanaamooraa

Filmoonni Afaan Amaariffaan hojjataman hedduun dhiyeenya kana karaa Yuutuubii fi TV Tv daawwattoota bira ga’aa jiru. Fiilmonni dhiyeenya kana Yuutuubii irratti lakkifamaan keessaa Fiilmiin tokko hedduu natti tole. Mata dureen Fiilmii kanaa Jaanaamooraa jedha. Akka fiilmota hedduu ammaan dura beeknuu Fiilmii kana jalqaba isaa ilaallee dhuma isaanii tilmaamnuu miti. Xumura hin eegamne qaba. Jar-gochi isaa laphee namaa hudhee qaba. Warabbiin isaa bareedadha.

Fiilmiin kun Fiilmii gochaadha (Action). Wantootni isaan yaalan na hawwateera. Story salphaa karaa walxaxaa ta’een dhiyeessuun isaanii dhimmichi dhimmi seenessuu ta’uu sirritti mirkaneessa. Hanqinootni baayyeenis keessa isaa ni jiru. Isa ilaaltanii akka baastan abdii qabna. Warreen hin ilaalin sin Affeerree jirra, kanneen ilaaltan ammoo waan sinitti dhaga’ame nuuf qoodaa.

@Fiilmiin


"Boonyee kadhannee wal awwaaluurra, boonyee kadhannee wal haa yaalchifnu".

Artiist Tasammaa Galataa dhibee dhukkuba Onnee fi Kaansarii Dhiigaatiin qabamee Hospitaala Phaawwuloositti yaalamaa utuu jiruu hanqinni maallaqaa waan isa muudateef deeggarsa ummata isaa gaafateen yaalamaa turuun ni yaadatama.

Haa tahu malee, amma yaalii fooyya'aaf biyya alaa deemee akka yaalamu boordiin Hospitaala Phaawuloos murteessee jira.

Tasammaa Galataa yaala gaarii argatee akka fayyu waan dandeenyu hundaan isa faana haa dhaabbannu🙏

Jiraadhaa!

Ergaa kana sheer godhaa hiriyyottan keessan biraan gahaa🙏

Lakk.Herreegaa...

CBE - 1000345360399 Tasammaa
Awash- 01320023848800 Tasammaa
Koree (CBE)- 1000654431136 Roman, Jima, Olii
#Share
@Fiilmiin


👆👆👆👆👆👆👆👆👆

Click gochuun carraa keessan yaalaa


Siif mala Galatoomi 😍🙏
Kutaa 2ffaa

Qajeelchaa Suur-sagalee Muuziqaati, Taatodha, Qindeessaa sagantaalee gara garaati, Abbaa dhaabbata Boraatii art and promotion ti. Dhaabbata Boraatii jalatti hojiiwwan gurguddoo kanneen akka koonsartii muuziqaa qopheessuu, koonsartii shubbisa aadaa qopheessuu, Goobee fi Shinooyyee, Guddifachaa, Inistiitiyuutii aartii kanneen itti gaafatamummaan ni gaggeessa.

Magaalaa Sabbaataatti kan dhalatee guddate yemmuu ta'u, Barumsa isaa sadarkaa tokkoffaattii hanga lammaffaatti achuma magaalaa Sabbaataatti xumure. Jalqabumaa kaasee fedhii Tiyaatira barachuu kan qabuu fi gumiilee garagara keessatti hojiiwwan aartii kan hojjatu namni kun carraa argate kanatti fayyadamuun Yuunivarsiitii Finfinnee gosa barnootaa barbaaduun seene.

Barnoota isaa xumuree erga ba'ee booda hojiiwwan aartii hedduu keessatti kan hirmaataa jiru yemmuu ta'u, Baayyeen keenya qajeelchaa suur - sagalee sirboota fi qindeessaa karniivaala Goobee fi Shinooyyee ta'uu isaan isa beekna. Sanaan alattis taatummaan Fiilmii Finnaaf irratti hirmaachun badhaasota gara garaa kanneen akka Gumaa fi Odaa Award argateera. Moodela ta'uun Sirba Lamlam H/mikaa'el irrattis hojjateera, Abbaa Murtii kennaa addaa ta'uu Hegeree Talent show irratti fi Abbaa Lataa Acting Academy hojjateera. Sirboota 50 ol ta'an kan qajeelche yemmuu ta'u kanneen keessaas sirba weellistoota akka,

- Taaddalaa Gammachuu
- Dabbabaa Addaamuu
- Jaallee Amante
- Sinnishaaw Mul'ataa
- Ibiddoo Galaan
- Geetaachoo Nugusee
- Tirsiit Gazzaany
- Margituu Warqinaa
- Gadaa Hamdaa
- Yoosan Geetaahun fi kkf sirboota isaanii qajeelchuun daawwattootaf dhiyeesseera.

Kanaan alattis hojiiwwan gurguddoo kanneen akka Guddifachaa, Feestivaala Shubbisa Aadaa Afrikaa fi Inistiitiyuutii Artiin as ba'uuf hojiiwwan hedduu nama xumuree jirudha.

Dargaggeessi gameesai kun Biruuk Girmaa Jedhama. Hojiiwwan suur - sagalee sirboota Oromoo ammeeyyeessuu keessatti nama shoora guddaa hojjateefi hojjataa jirudha. Biruuk Girmaa lubbuun jira. Jiraatti wal galateeffachuun aadaa keenya yaa ta'u! Egeree dhaloota keenyaaf saba keenyaaf umurii isaa kanatti waan hedduu hojjeteera.

Kanaaf… Biruk Girma Meskelu
Siif mala Galatoomi 😍🙏
@Fiilmiin


Siif mala Galatoomi😍🙏
Kutaa 1ffaa

Ogeessa fiilmiifi tiyaatiraati. Ijoollummaa isaarraa eegalee hojiiwwan aartiitti seene. Gumiiwwan dhabbata adda addaa keessatti ijoollee shaakalsiisuurraa eegalee sadarkaa hanga ammaatti ifaajjii guddaa aartii oromoo keessatti taasisaa tureera. Achiis akkuma nam-tokkoo university seenuun digirii isaa jalqabaa tiyaatiraan xumureera.

Namni kun umrii isaan olitti hojiiwwan aartii oromoo keessatti shoora olaanaa taphateera. Ta’aa (Actor ) qaxaleedha. Tiyaatira “Raawwii “ Jedhamu keessatti gahee hayyu duree taphachuun tiyaatira sa’aatii lamaa dhiyeesseera. Waltajjiiwwan adda addaarratti baacoo, walaloo fi qofdubbii dhiyeesseera.

Baayyeen keenya Qajeelchaa (director) ta’uu isaa qofaan isa beekna. Eeyyeen dhugaadha.
Qajeelchaa qaxalee sirboota Afaan Oromoo sadarkaa kanaan gahan keessaa isa angafaati. Sirboota Jaallatamoo 50 ol Qajeelcheera.

Sirba Leencoo Gammachuu "Muquuxxaa’een “ kan eegale yemmuu ta’u, Wellistoota kanneen akka
- Yoosan Geetaahun,
- Galaanaa Gaaromsaa,
- Guutuu Abarraa,
- Ittiiqaa Tafarii,
- Andualem Goosaa,
- Hawwii T Qananii,
- Dangaa T Qananii fi kkf hojii miidhagaa hojjeteera. Aartii keenyas ol kaaseera.

Wellistoota Afaan Amaaraan wellisan kanneen akka:
- Lij Ma’iki
- Wandimak
- Helen Barhe
- Netsanet Sultaan fi kkf
Wellu isaanii ajaa’ibsiisaa taasiseeraaf.

Egaa Leencoo Fiqiruu jedhama
Yeroo dhiyoo asimmoo mana barnootaa “ Abbaa Lataa Acting Academy “ hundeessuun dhalootaaf bu’aa guddaa buusaa jira. Mana barumsaa kanattis barsiisummaadhaan barattoota marsaa 3ffaaf ogummaasaa kanaan leenjisaa jira. Isa malee hojiiwwan abdii namatti horan hedduu qabate dhufaa jira. Nagaan kottu. Umrii nuuf dheeradhu.

Jabina isaa waan hedduu keessaan waan muraasa jedhe,
Leencoo Fiqiruun lubbuun jira. Jiraatti wal galateeffachuun aadaa keenya yaa ta'u! Egeree dhaloota keenyaaf saba keenyaaf umurii isaa kanatti waan hedduu hojjeteera.

Kanaaf… Lencho Fikru Kenea
Siif mala Galatoomi 😍🙏

✍️ Haftee Baqqalaa
@Fiilmiin




Abdiin isheen Oromoorraa qabdu ammas olaanaa yoo ta’u, isheen aartii keenya ijaarteetti nutimmoo mana jireenyaashii ijaaruufiif waliin dhaabachuun barbaachisaadha.

Aartiin Oromoofi Oromummaa cimsuu warraaqsa siyaas dinagdeefi hawaasummaanis Oromoo jajjabeessuu keessatti shoora olaanaa kan taphatu yoo ta’u, faayidaan muuziqaarraa argamu quufsaadha jechuun hindanda’amu.

Har’as artistoonni keenya bu’aa dhamaatiisaanii argachuu caalaa hamilee ummataan jiraachaa kan jiran yoo ta’u, aadaan waliin dhaabatanii walhumneessuu ammallee dhimma xiyyeeffannoo argachuu qabuudha.

Kaleessi dukkana ture. Muuziqaa Oromoo sirbuu miti Afaan Oromoonuu dubbachuun yakka ta’ee wayita ilaalamutti kaan gadi bahee hojjetee wareegama qaalii kaffaleera, kaan hidhamee hiraarfameera, har’a garuu yeroon akkasii sun darbeera.

Afaan ofiin weellisanii aartii ofii guddisuun ifatti gaggeeffamaa jiraachuun carraa gaariidha. Artistoonni keenya dirqama itti gaafatamummaa aartii muuziqaa Oromoo guddisuu haalaan bahachuu qabu jetti Artisti Sittiinaan.

Artistoonni keenya guddina aartii muuziqaa Oromoo olkaasuu keessatti shoora olaanaa kan taphatan yoo ta’u, dinagdeen kufanii arguu caalaa wanti nama gaddisiisu hinjiru.

Walumaagalatti dhimmi aartii Oromoofi artistoota keenya dinagdeen humneessuu harka keenya keessa waan jiruuf waliin dhaabannee waljabeessuun Oromoofi Oromummaa guddisuun murteessaadha.

Waasihun Takileetiin
@Fiilmiin


Barri dukkanaa sun darbee har’a Artisti Sittiinaan ofii dhokattee yeroo hojiinshii qofti miidiyaarraa dhaga’amu yaadatamti. Sittiinaan Magaalaa Jimmaa mana gandaa keessa jiraatti. Qaxaleen umrii sabiyyummaa hanga dargaggummaa waakkii malee fayyadamuun ogummaa miidhagaafi hindulloomne dhalootaaf olkeesse tun har’a jireenya gadadoo keessa jirti.

Akkuma, “Loomii shantamni nama tokkoof ba’aadha, namoota shantamaaf faaya” jedhamu Oromoon hojiishii darbetti quufinsa qabu waanuma qaburraa osoo hiixateefii ishee humneessuu danda’a.

Artistoonni keenya hedduun hojii miidhagaa hojjetanii Oromoofi Oromummaa olkaasanii ofii rakkatanii nama isaan gaafatu dhabaniiru. Kanneen keessaa Artisti Sittiinaan ishee tokko yoo taatu, ammaan tana fuulashii aartiirraa garagalchitee jiruufi jireenyashiin wal’aansoo qabaa jirti.

Bara Oromummaan yakka turetti wallee jaalalaafi warraaqsaa weellisuun hojiin hojjette seenaqabeessa ta’us, har’a dinagdeedhaan duubatti haftee harka lammiishii ilaaluun hunda quuquu qaba.

Hojii aartii Sittiinaan hojjettee dhalootaaf olkeesse ummata Oromoo kan boonsu; sanuu hojii dukkana keessa calaqqisee olbahe waan ta’eef Bulchiinsi Magaalaa Jimmaa bakka mana jireenyaa isheefi obboleettiishii, Artisti Nafiisaaf arjoomeera.

Tarkaanfiin karaa Bulchiinsa Magaalaa Jimmaa Artisti Sittiinaafi Nafiisaa humneessuuf fudhatame kan jajjabeeffamu yoo ta’u, lafti qofti mana hinta’uutii lammiileen faana dhaabachuun murteessaadha.

Turtii Gaazexaa Bariisaa waliin taasisteen rakkinan keessa jiru caalaa kan nagammachiisu hojii boonsaa Oromookoof olkaahuukooti kan jette Artisti Sittiinaan, Rabbi lafa mana jireenyaa naa kennisiiseeraa maallaqa ittiin ijaaramus innuu niqopheessa jechuun eerti.


Kaleessa dheengadda bara dukkanaa keessa qabsaa’ota osoo lubbuusaaniif hinwaakkatiin aartiin qabsoo siyaasa Oromoo humneessaa utubaa turan keessaa Sittiinaan ishee tokko.

Artistoonni ishee waliin turan hedduun wareegama qaalii hanga aarsaa lubbuu kanfaluun seenaa addaa hojjetan kanneen akka Artisti Eebbisaa Addunyaa, Usmaayyoo Muusaa, Yoseef Gammachuufaa maqaa dhahuun nidanda’ama.

Artistoonni kunniin seenaa jiraataa bara baraan dhalootaan dhaggeeffatamaa galaa ta’ee tajaajilu olkaa’anii kan darban yoo ta’u, Oromiyaan fakkaattotasaanii kumaatamas akka horattuuf bu’uura buusaniiru.

Artistoonni Oromoo hedduu qabsoo warraaqsa siyaasaa Oromoo humneessuu keessatti shoora olaanaa kan taphatan ta’us faayidaasaaniirra Oromummaaf hojii guddaa hojjetaniiru; hojjetaas jiru. Gama fayyadamummaa dinagdeen yoo ilaalle garuu ammam hojii muuziqaa boonsaa ta’e hojjetanis bu’aan achirraa argamu hamilee ummataa yoo ta’een ala kana kanadha jedhamu miti.

Akka fakkeenyatti Artisti Sittiinaan bara dukkanaa sana keessa wallee, “Burtukaanii mitii hadha’aadhaa” jedhu weellistee albamashii tokkorraa qarshii kuma tokko hincaalle argachuu himtee, maallaqicharra fedhii ogummichaaf qabduufi hamileen ummatarraa argattu daran akka ishee quubsu dubbatti.


Baandiin muuziqaa Oromoo wayita sana maqaa qabu Baandii Gadaa yoo ta’u, Artisti Sittiinaaf balbala banuun nooruu jedhee ishee simateera.

Baandicha keessatti Artistoota qaalii kanneen akka Adam Haruun, Raayyaa Abbaamaccaa, Abbabaa Abbashuu, Daawwit Mokonnon, Muktaar Usmaan, Hayiluu Kitaabaa, Mohaammad Sheekaa,Yoseef Gammachuu, Qurqunjii Simbiifi kanneen biroo waliin hojjechuuf carraa argatteetti.

Baandii Gadaa Bilisummaa Ilfinash Qannoo, Fitaaber Guddinaa, Eebbisaa Addunyaafi Usmaayyoo Muusaafaa waliinis hojjechuun sirba aadaa Jimmaa gadtumee oltumee, Gondaa, Washiifi kanneen biroo weellisuun Artistii seenaa addaa hojjetteedha.

Artistoota warraaqsa indastirii muuziqaa Oromoo ammayyeessuun aartii Oromoo cimsuuf baandii Maccaafi Tuulamaa hundeessan keessaa Sittiinaan ishee tokko.

Artisti Sittiinaan Albamii muuziqaa tokko kan qabdu yoo ta’u, caalaatti weelluushii “Burtukaanii mitii hadha’aadha kun jaalala mitii maraachaadhaa” jedhuun ofis Jimmas beeksisteetti.

Milkaa’ina Artisti Sittiinaaf fedhii muuziqaa qabachuunshee isa ijoo yoo ta’u, walaloo gurratti mi’aawuun jechoota qaaliin kukkuulee Afaan Oromoofi Sumaaliffaan ichimee kan kenneef Artisti Abdii Qopheedha.

Artisti Sittiinaan ammaan tana hojii muuziqaa keessaa baatee hiyyumaan wal’aansoo walqabaa jiruufi jireenyashii gaggeessaa jirti. Sittiinaan haadha ilmaan sadii (dhiira lamaafi durba tokkoo)ti.


Gibee ce’anii wayita fuula ofii gara Shanan Gibee Jimmaatti kaasan walleen qalbii nama nyaatu yaadannoo durii namatti kaasu yoo jiraate “Burtukaanii mitii hadha’aadhaa kun jaalala mitii maraachaadha” kan jedhuudha.
Burtukaanii mitii hadha’aadhaa, Gurraalee, Ushururuu, Oromiyaa bareedduu, Sinwaama yaaboonaa, Yaaji’aa naaf bahii, Dammashoolee, bara dukkanaa keessa wallee weellifame yoo ta’u, walleeshii Ushururuu Abdii Mahaammad (Abdii Qopheen walaleeffamee Artistii gameettii sagaleen kiilolee kan dacheen Oromiyaa Shanan Gibeen biqilchite, Sittiinaa Abbaaduulaatiin miidhagee weellifamee simboo ganamaa aartii Jimmaaf ibsaa ta’ee tajaajlaa jira.
Jimmi aartii muuziqaan qofa miti ogummaawwan bobboca meeshaalee mana keessaa kanneen akka barcumaa, siree, misooma bunaafi jimaadhaan kan badhaateedha. Bu’uuruma kanaan guddina aartii Oromoofis artistoota qaalii ga’umsa muuziqaan sagaleensaanii qoraafame hanga har’aa dhalootaaf galaa ta’an arjoomuu keessatti maqaa qabdi.
Jimmaaf hedduun weellisaniiru. Kanneen akka Artisti Xilaahun Gassasaa, Haacaaluu Hundeessaa, Mohaammadsaanii Zubeer (Abbaagiddii) Muktaar Usmaan, Sittiinaa Abbaaduulaa fi obboleettiishii Nafiisaafaa Abdulaakiim maqaa dhahuun ni danda’ama.
Barreeffama keenya kana keessatti gaafdeebii gabaabaa Artistii qaaliin tun bara Afaan Oromoon dubbachuun akka yakkaatti ilaalamaa ture yeroo dukkanaa sana keessa sirba Burtukaanii mitii hadhaa’aadha jedhu gurra ummataatiin ga’uun Oromoo mataa olqabachiisaa turte.
Artisti Sittiinaan Godina Jimmaa, Aanaa Limmuu Kossaa, Magaalaa Limmuu Gannat, Ganda 04 keessatti dhalattee guddatte. Fedhiifi kennaa muuziqaa keessashii buleen umriishii ganna sagal hincaalleen Hawwisoo Godina Jimmaa keessatti qooda fudhachuun muuziqaa Oromoo ol kaasuu kan jalqabde yoo ta’u, fedhiifi ogummaanshii walsimachuurraa kan ka’e artistii dukkana keessa iftedha jechuun danda’ama.
Ga’umsi muuziqaashii dachaan dabalaa dhufuurraa kan ka’e Artisti Sittiinaan duubarra Orkeestiraa Poolisii Jimmaa keessattis adda durummaan qooda fudhachuun imala muuziqaashii olkaasuu ittifufteetti.
Warraaqsi dhohee Dargiinis kufee Orkeestiraan Poolisii Jimmaa waan bittinnaa’eef fuulashii gara magaalaa guddoo Oromiyaa, Finfinneetti naanneffattee carraa obboleeyyanshii goleewwan Oromiyaa kaanirraa babahan waliin walarguuf carroomte.




Fiilmiiwwan Afaan Oromoo Haaraa fi dhimmoota Fiilmii waliin wal qabataniif subscribe godhaa

https://youtube.com/@fiilmiitube?si=-phL9kTW-W9gOhGQ


Forward from: Walaloon Jaalala
Kan Afaan Oromoo inni Jalqabaa maal akka ta'e beektuu?

https://vm.tiktok.com/ZMkNV9RtA/


Enjoy our content? Advertise on this channel and reach a highly engaged audience! 👉🏻

It's easy with Telega.io. As the leading platform for native ads and integrations on Telegram, it provides user-friendly and efficient tools for quick and automated ad launches.

⚡️ Place your ad here in three simple steps:

1 Sign up

2 Top up the balance in a convenient way

3 Create your advertising post

If your ad aligns with our content, we’ll gladly publish it.

Start your promotion journey now!




Video is unavailable for watching
Show in Telegram
The first Ethiopia Feature Film "Who is her Father?" Thriller

@Fiilmiin


Mucaa Gatameen Jiruu Diigame - Siitkoomii Afaan Oromoo Haaraa 2024

Hundumtuu daawwadhaa. Like, share fi comment gochuu akkasumas maatii keenya ta'uu hin dagatinaa

https://youtu.be/vaA8-VXQ3lg?si=gA65yP7caPzP0v-D


Video is unavailable for watching
Show in Telegram


#JusticeforSalaalee
#JusticeforHorroguduruu
#JusticeforOromoo

Challenge accepted!

20 last posts shown.