E.g when paul writes in Titus “ our great God and savior, Jesus Christ” in titus 2:13 the rules of grammar state that God and savior are parallet terms and they are both in a position to Jesus Christ. in other words, paul clearly calls Jesus “ our great God” ( “Yesuus Kristoos, Waaqayyo keenya is guddaa, Fayyisaa keenyas” ibsi seera qooqaa kan argisiisuu Waaqayyoo fi Fayyisaan termoota wal fakkaatoo dha. Lamaan isaani iyyuu Kristoos bakka bu’uu argisiisu. Jechan biraan phaawuloos iftummaadhaanYesuus yommuu waamu” waaqayyo keenya isa guddaa dha”. Interpreting a passage contextually involves considering the context of verse or passage when trying to determining the meaning (keeyyata qabiyyee isaatiin hiikuudhaan hiika barbaaddame addaan baafachuuf qabiyyee luqqisii yaadan qabanii ilaaluu dha.
The context inludes the verses that immediately preceding and following, the chaper, the book, and most broadly, the entiring bible (qabiyyeen kan of keessatti qabatu duraa duuba luqqisiiwwanii, boqqonnaa, kitaaba, fi bal’inaan ilaaluu, fi guutummaa macaafa qulqulluu ti). Kaayyoon sirna hiika macaafa qulqulluu jireenyaan sagalee waaqayyoo mul’isuu dadhabuu irraa nu eega (the purpose of biblical hermeneutics is to protect us from misapplying scripture). God’s word is truth (yoh 17:17), we want to see the truth, know the truth, we want to live for the truth as best we can, and that why biblical hermeneutics is vital (“sagaleen waaqayyoo dhugaa dha”, dhugaa arguu barbaannaa, dhugaa beeku bira ga’uu barbaannaa, amma dandeenyu dhugaadhaaf jiraachuu barbaanna, kun maaliif sirni hiika macaafa qulqulluu bu’uura waan ta’ee fi dha).
2.1 Barbaachisummaa sirna hiika macaafa qulqulluu
Yeroo hedduu miira ho’adhaan macaafa qulqulluu hiikun hin barbaachisu. Kiristaanonni macaafa qulqulluu dubbisuu, itti amanuu fi abboomamuufii akka qaban walii galla. Keessumaa macaafni qulqulluun haala gaariin yoo dubbifamee fi qo’atame ulfaata akka hin taane ni hubanna. Ittumaa macaafa qulqulluu ilaalchisee rakkinni guddaan rakkina hubannaa otoo hin taane, wantoota hedduu hubachuu isaanii ta’uu ni hubanna. Fakkeenyaaf, “ otoo hin gumgumin… waan hundumaa raawwadhaa”( filp 2:14-15) caqasa jedhu ilaalchisee rakkinni jiru hubachuu dhabuu otoo hin taane, rakkina abboomamuu fi hojii irra oolchuti. Akkasumas lallabaan (barsiisaan) yeroo baay’ee hiika isa gararraa jiru ilaaluu isaa dura akka inni qotu walii galla. Kaayyoon hiika gaarii icciitii addaa barbaaduu akka hin taane jalqaba hamma dhumaatti hubachuun barbaachisaadha. Namni macaafa qulkqulluu hiiku yaalu tokko kan dhama’u icciitii namni duraan hin argin arguuf miti. Hiikni icciitii haaraa barbaaduu irratti hundaa’e yeroo hedduu of tuulummaa irraa, hubannaa hafuura dogoggoraa irraa, ykn ejjennoo dhuunfaa ofii eeggachuu irraa ykn ejjennoo waaqummaa dogoggora ta’e deeggaruu yaali taasifami irraa kan maddudha. Hiikuun haala addaan taasifamu yeroo hedduu dogoggoradha. Kun garuu hubannaa macaafa qulqulluu sirriin baay’inaan nama yeroo jalqabaaf dhaga’uuf adda hin ta’u jechuu otoo hin taane, wanta adda ta’e barbaadun kaayyoo hojii keenyaa akka hin taane hubachuufidha. Kaayyoo hiika sirrii salphaa dha kunis “hiika dubbisichaa ifaa ta’e argachuu” dha. Hiikni gaariin kan iittiin qoramu dubbisicha mi’eessee dhiyeessuu isaati. Kanaafuu, hiikni sirriin sammuu fi yaada namaa boqochiisa.
Garuu yeroo hiiknu kaayyoon keenya hiika ifaa ta’e argachuuf yoo ta’e, hiikun maaliif barbaachisee? Maali cal jennee hin dubbifnuu? Hiika isa ifaa san kallattiidhaan dubbisnee argachuu ni dandeenya mitii? Yaadni akkanaa kun garuu haala dhugaa ta’een sababoota lamaaf wallaalummaa dhugaa irraas fagaachuudha.
2.2.1 amala namicha dubbisuuti
Namni tokko akkami macaafa qulqulluu hiikuu akka danda’u barachuun kan barbaachiif, dubbisa macaafa qulqulluu yeroo walfakkaatutti hojii hiikuu waan hojjetuufi. Itti dabalees yaadni nuti dubbifnee hubannu hafuurri qulqulluun ykn barreessan kitaabichaa kan inni barbaade ta’uu ni yaadna.
The context inludes the verses that immediately preceding and following, the chaper, the book, and most broadly, the entiring bible (qabiyyeen kan of keessatti qabatu duraa duuba luqqisiiwwanii, boqqonnaa, kitaaba, fi bal’inaan ilaaluu, fi guutummaa macaafa qulqulluu ti). Kaayyoon sirna hiika macaafa qulqulluu jireenyaan sagalee waaqayyoo mul’isuu dadhabuu irraa nu eega (the purpose of biblical hermeneutics is to protect us from misapplying scripture). God’s word is truth (yoh 17:17), we want to see the truth, know the truth, we want to live for the truth as best we can, and that why biblical hermeneutics is vital (“sagaleen waaqayyoo dhugaa dha”, dhugaa arguu barbaannaa, dhugaa beeku bira ga’uu barbaannaa, amma dandeenyu dhugaadhaaf jiraachuu barbaanna, kun maaliif sirni hiika macaafa qulqulluu bu’uura waan ta’ee fi dha).
2.1 Barbaachisummaa sirna hiika macaafa qulqulluu
Yeroo hedduu miira ho’adhaan macaafa qulqulluu hiikun hin barbaachisu. Kiristaanonni macaafa qulqulluu dubbisuu, itti amanuu fi abboomamuufii akka qaban walii galla. Keessumaa macaafni qulqulluun haala gaariin yoo dubbifamee fi qo’atame ulfaata akka hin taane ni hubanna. Ittumaa macaafa qulqulluu ilaalchisee rakkinni guddaan rakkina hubannaa otoo hin taane, wantoota hedduu hubachuu isaanii ta’uu ni hubanna. Fakkeenyaaf, “ otoo hin gumgumin… waan hundumaa raawwadhaa”( filp 2:14-15) caqasa jedhu ilaalchisee rakkinni jiru hubachuu dhabuu otoo hin taane, rakkina abboomamuu fi hojii irra oolchuti. Akkasumas lallabaan (barsiisaan) yeroo baay’ee hiika isa gararraa jiru ilaaluu isaa dura akka inni qotu walii galla. Kaayyoon hiika gaarii icciitii addaa barbaaduu akka hin taane jalqaba hamma dhumaatti hubachuun barbaachisaadha. Namni macaafa qulkqulluu hiiku yaalu tokko kan dhama’u icciitii namni duraan hin argin arguuf miti. Hiikni icciitii haaraa barbaaduu irratti hundaa’e yeroo hedduu of tuulummaa irraa, hubannaa hafuura dogoggoraa irraa, ykn ejjennoo dhuunfaa ofii eeggachuu irraa ykn ejjennoo waaqummaa dogoggora ta’e deeggaruu yaali taasifami irraa kan maddudha. Hiikuun haala addaan taasifamu yeroo hedduu dogoggoradha. Kun garuu hubannaa macaafa qulqulluu sirriin baay’inaan nama yeroo jalqabaaf dhaga’uuf adda hin ta’u jechuu otoo hin taane, wanta adda ta’e barbaadun kaayyoo hojii keenyaa akka hin taane hubachuufidha. Kaayyoo hiika sirrii salphaa dha kunis “hiika dubbisichaa ifaa ta’e argachuu” dha. Hiikni gaariin kan iittiin qoramu dubbisicha mi’eessee dhiyeessuu isaati. Kanaafuu, hiikni sirriin sammuu fi yaada namaa boqochiisa.
Garuu yeroo hiiknu kaayyoon keenya hiika ifaa ta’e argachuuf yoo ta’e, hiikun maaliif barbaachisee? Maali cal jennee hin dubbifnuu? Hiika isa ifaa san kallattiidhaan dubbisnee argachuu ni dandeenya mitii? Yaadni akkanaa kun garuu haala dhugaa ta’een sababoota lamaaf wallaalummaa dhugaa irraas fagaachuudha.
2.2.1 amala namicha dubbisuuti
Namni tokko akkami macaafa qulqulluu hiikuu akka danda’u barachuun kan barbaachiif, dubbisa macaafa qulqulluu yeroo walfakkaatutti hojii hiikuu waan hojjetuufi. Itti dabalees yaadni nuti dubbifnee hubannu hafuurri qulqulluun ykn barreessan kitaabichaa kan inni barbaade ta’uu ni yaadna.