Bulchaan Baankii Biyyaalessaa Itiyoophiyaan maallaqa kirpitoo akka meeshaa jijjiirraatti itti fayyadamuuf qajeelfama baasuu akka danda'an yaada isaanii dhiyeessan.
Baankiin Biyyoolessaa Ityoophiyaa gara fuulduraatti qajeelfama itti fayyadama "qabeenya kirpitoo" fi maallaqa dijitaalaa Itiyoophiyaa keessatti baasuu mala jedhan bulchaan dhaabbatichaa Mamoo Mehretuu. Ato Mamo akka jedhanitti, Baankiin Biyyaalessaa qajeelfama kana kan baasu "jijjiirama" fi "misooma" idil-addunyaa baankii giddugaleessaa, imaammata maallaqaa fi bulchiinsa maallaqaa ilaalcha keessa galchuun.
Atoo Maamoon akka jedhanitti, Baankii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa fooyya'iinsa labsii har'a, Kibxata, Muddee 8; 2017 gaaffii Miseensa Paarlaamaa tokkoo yeroo Mana Maree Bakka Bu'oota Ummataatiin raggaasifameef deebii kennuudhaan. Labsiin kun kutaa sagal fi keewwata 57n qophaa’e; Labsii hundeeffama Baankii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa waggoota 16 dura bahe fooyyessee jira.
Tumaalee haaraa labsii amma bahe keessatti hammataman keessaa maallaqa kirpitoo fi maallaqa dijitaalaa fayyadamuudha. Labsichi "Baankiin Biyyaalessaa yeroo barbaachisaa ta'ee itti mul'ate yoo raggaasise malee; Maallaqa kirpitoo ykn maallaqa dijitaalaa ykn elektirooniksii biroo kamiyyuu fayyadamuun kaffaltii raawwachuu hin danda’u,'' jedha uggurri kun.
Namni Labsii kana faallessuun haala kanaan kaffaltii kan raawwate yoo ta’e; Hidhaa salphaa waggaa sadii hin caalleen fi adabbii maallaqaa birrii kuma kudhanii hin caalleen akka adabamus tumameera. Walgahii idilee Mana Maree Bakka Bu'oota Ummataa har'aa irratti tumaalee labsii maallaqa kirpitoo ilaalchisee kaasuun miseensi paarlaamaa Dr. Fethi Mahdi; Raawwii hojii fi to’annoo irratti gaaffii kaasaniiru.
''Maallaqni dijitaalaa [daldalli] waan teknooloojiin fidedha. Fayyadamaa ta'uu qaba. Addunyaan jaarraa 21ffaa keessa socho'aa jirti. Bitcoin, maallaqa dijitaalaa, maallaqa kirpitootiin daldalamaa jira," jedhan Dr. Fathi; Namoonni maallaqa dijitaalaa fayyadaman “maqaan isaanii hin beekamu; "Wanta ati toora interneetii irratti hojjettudha, virtually," jechuun to'achuun rakkisaa ta'eera.
Miseensonni paarlaamaa namoonni maallaqa dijitaalaa fayyadaman kaffaltii "biyya keessaas ta'e alaa, haala dhugaa ta'een bakka daldalli hin mul'annetti" akka raawwatan ibsan; "Baankii biyyoolessaa kana akkamitti to'ata?" jedhanii gaafatan. "[Labsichi] 'Kaffaltiin hin danda'amu' jedheera." Baankiin Biyyaalessaa akkamitti hayyama? Akkamitti isaan to'atta? Hojimaanni, sirni maali? Ilkaan sobaatiif mijataa ta'aa? Teeknooloojii qabnaa? Dhuguma toʼachuu dandeenyaa? Mootummaan waan dhuguma isaaf malu himachuu dandeenyaa?" Gaaffii dabalataa gaafatan.
Bulchaan Baankii Biyyaalessaa gaaffii kanaaf deebii kennaniin, "qabeenya kirpitoo" ykn "Bitcoin" jedhamu "karaa lama" ilaalamuu qaba jedhan. Atoo Maamoon invastimantiin wiirtuu daataa "crypto mining" jedhamu ''rakkoo hin qabu'', yeroo ammaa Itoophiyaatti ''hojii irra jira'' jechuun ibsaniiru. Investimentiin kun; Ityoophiyaa keessatti "dhiyeessii humnaa" fi "annisa magariisaa" babal'achuu waliin kan walqabatu ta'uus ibseera.
"Amma Itiyoophiyaan bakka invastimantii albuuda kirpitoo bal'inaan itti geessan ta'aa jirti," jedhan. Kunis Ityoophiyaaf madda maallaqa alaati,'' jedhan bulchaan Baankii Biyyaalessaa miseensota paarlaamaatiif. Itoophiyaa keessatti albuudni kirpitoo sadarkaa kanarra jiraatus; Maamoon yeroo ammaa biyyattii keessatti "qabeenya kirpitoo" akka maallaqaatti fayyadamuun akka hin hayyamamne hubachiisaniiru.
''Daayinamiksii waliigalaa imaammata maallaqaa addunyaa hubachuun barbaachisaa dha. Fakkeenyaaf maallaqni amma itti fayyadamnu Birrii. Maallaqni dijitaalaa baankii giddugaleessaa amma baankonni giddugaleessaa hedduun jalqabanii jiru jira. Amma maallaqni namootaa dhumaa jira. Gara maallaqa dijitaalaatti jijjiiramaa jira," jedhan Atoo Maamoon. Baankiin Biyyoolessaa Itiyoophiyaa haala idil-addunyaa kana ilaalcha keessa galchuun "karaa adda ta'een" qajeelfama akka baasu yaada dhiyeessan.
Baankiin Biyyoolessaa Ityoophiyaa gara fuulduraatti qajeelfama itti fayyadama "qabeenya kirpitoo" fi maallaqa dijitaalaa Itiyoophiyaa keessatti baasuu mala jedhan bulchaan dhaabbatichaa Mamoo Mehretuu. Ato Mamo akka jedhanitti, Baankiin Biyyaalessaa qajeelfama kana kan baasu "jijjiirama" fi "misooma" idil-addunyaa baankii giddugaleessaa, imaammata maallaqaa fi bulchiinsa maallaqaa ilaalcha keessa galchuun.
Atoo Maamoon akka jedhanitti, Baankii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa fooyya'iinsa labsii har'a, Kibxata, Muddee 8; 2017 gaaffii Miseensa Paarlaamaa tokkoo yeroo Mana Maree Bakka Bu'oota Ummataatiin raggaasifameef deebii kennuudhaan. Labsiin kun kutaa sagal fi keewwata 57n qophaa’e; Labsii hundeeffama Baankii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa waggoota 16 dura bahe fooyyessee jira.
Tumaalee haaraa labsii amma bahe keessatti hammataman keessaa maallaqa kirpitoo fi maallaqa dijitaalaa fayyadamuudha. Labsichi "Baankiin Biyyaalessaa yeroo barbaachisaa ta'ee itti mul'ate yoo raggaasise malee; Maallaqa kirpitoo ykn maallaqa dijitaalaa ykn elektirooniksii biroo kamiyyuu fayyadamuun kaffaltii raawwachuu hin danda’u,'' jedha uggurri kun.
Namni Labsii kana faallessuun haala kanaan kaffaltii kan raawwate yoo ta’e; Hidhaa salphaa waggaa sadii hin caalleen fi adabbii maallaqaa birrii kuma kudhanii hin caalleen akka adabamus tumameera. Walgahii idilee Mana Maree Bakka Bu'oota Ummataa har'aa irratti tumaalee labsii maallaqa kirpitoo ilaalchisee kaasuun miseensi paarlaamaa Dr. Fethi Mahdi; Raawwii hojii fi to’annoo irratti gaaffii kaasaniiru.
''Maallaqni dijitaalaa [daldalli] waan teknooloojiin fidedha. Fayyadamaa ta'uu qaba. Addunyaan jaarraa 21ffaa keessa socho'aa jirti. Bitcoin, maallaqa dijitaalaa, maallaqa kirpitootiin daldalamaa jira," jedhan Dr. Fathi; Namoonni maallaqa dijitaalaa fayyadaman “maqaan isaanii hin beekamu; "Wanta ati toora interneetii irratti hojjettudha, virtually," jechuun to'achuun rakkisaa ta'eera.
Miseensonni paarlaamaa namoonni maallaqa dijitaalaa fayyadaman kaffaltii "biyya keessaas ta'e alaa, haala dhugaa ta'een bakka daldalli hin mul'annetti" akka raawwatan ibsan; "Baankii biyyoolessaa kana akkamitti to'ata?" jedhanii gaafatan. "[Labsichi] 'Kaffaltiin hin danda'amu' jedheera." Baankiin Biyyaalessaa akkamitti hayyama? Akkamitti isaan to'atta? Hojimaanni, sirni maali? Ilkaan sobaatiif mijataa ta'aa? Teeknooloojii qabnaa? Dhuguma toʼachuu dandeenyaa? Mootummaan waan dhuguma isaaf malu himachuu dandeenyaa?" Gaaffii dabalataa gaafatan.
Bulchaan Baankii Biyyaalessaa gaaffii kanaaf deebii kennaniin, "qabeenya kirpitoo" ykn "Bitcoin" jedhamu "karaa lama" ilaalamuu qaba jedhan. Atoo Maamoon invastimantiin wiirtuu daataa "crypto mining" jedhamu ''rakkoo hin qabu'', yeroo ammaa Itoophiyaatti ''hojii irra jira'' jechuun ibsaniiru. Investimentiin kun; Ityoophiyaa keessatti "dhiyeessii humnaa" fi "annisa magariisaa" babal'achuu waliin kan walqabatu ta'uus ibseera.
"Amma Itiyoophiyaan bakka invastimantii albuuda kirpitoo bal'inaan itti geessan ta'aa jirti," jedhan. Kunis Ityoophiyaaf madda maallaqa alaati,'' jedhan bulchaan Baankii Biyyaalessaa miseensota paarlaamaatiif. Itoophiyaa keessatti albuudni kirpitoo sadarkaa kanarra jiraatus; Maamoon yeroo ammaa biyyattii keessatti "qabeenya kirpitoo" akka maallaqaatti fayyadamuun akka hin hayyamamne hubachiisaniiru.
''Daayinamiksii waliigalaa imaammata maallaqaa addunyaa hubachuun barbaachisaa dha. Fakkeenyaaf maallaqni amma itti fayyadamnu Birrii. Maallaqni dijitaalaa baankii giddugaleessaa amma baankonni giddugaleessaa hedduun jalqabanii jiru jira. Amma maallaqni namootaa dhumaa jira. Gara maallaqa dijitaalaatti jijjiiramaa jira," jedhan Atoo Maamoon. Baankiin Biyyoolessaa Itiyoophiyaa haala idil-addunyaa kana ilaalcha keessa galchuun "karaa adda ta'een" qajeelfama akka baasu yaada dhiyeessan.