KARAAN JANNATAA BANAA DHA
________
Musliimonnii fi Kiristiyaanoti ilmaan namaa Uumaa isaaniirraa adda ba’uun badiisaaf saaxilamuu isaaniitti amanu. Bakka jireenya keenya isa dhugaa kan ture gammachuu fi qannoon guutame Jannata keessa yoo ta’e iyyuu, Addaamii fi Hewaan (Adam fi Hawaan) yakka hojjechuu isaaniin Jannataa ari’amuu keenyan lafa rakkinaan guutame irra akka jiraannu murteeffameera. Garuu Uumaan keenyi gara-laafessaa fi gaarii ta’e isa irraa adda ba’uun bara baraan akka balleeffamnu waan hin jaalanneef balbala Jannataa deebisee baneera, karaa ittiin galamus karaa salphaa ta’een nuuf qopheesseera. Quraa’anas yoo ta’e Kitaaba Qulqulluu keessaa seenaawwan argaman yommuu qorannu Uumaan keenyaa nurraa fagachuun qajeelfamoota erguu mannaa gara ilmaan namaatti dhiyaachuun isaa wajjin jiraachuu kan isaan dandeessisu ulaagaawwan isaan irraa eegamu karaa mataa isaatiin qopheesse yommuu ofiin raawwatu argina.
Seenaawwan shanan itti fufanii jiran keessaa arfan Kitaaba Qulqulluu fi Qur’aana keessatti galmeeffamaniiru. Obboleessa koo musliima jaallatamaa! Seenaawwan kun ulaagaa Waaqayyo (Rabbi) sirraa eegu guutuudhaan gara Jannataa si deebisuuf hojii inni hojjete kan argisiisan waan ta’eef maaloo sirriitti dubbifadhu.
Waaqayyo (Rabbi) sababa cubbuu isaaniin qullaa isaanii golguuf uffata Addaamii fi Hewaaniif qopheesse. Waaqayyo karaa aarsaa isa dhugaa Abeelii fi Qaa’eliif qopheesse. Abrahamiif ilma isaa oolchuuf aarsaa guddaa qopheesseef. Musee fi Israa’elotaaf cubbuu muraasa ta’aniif dhiifama kan ta’u seera aarsaa karaa Lubootaa fi mana qulqullummaa Yerusaalemiin hundeesseef. Ilmaan namoota hundumaaf ammoo seera aarsaawwanii gara xummuraatti kan fidu ilma isaa qulqulluu ta’e Yesuus Kiristosiin dabarsee kenne. Aarsaa beeyladoota kanneen darbanii gara fuula duraatti kan ta’u karaa Yesuus Kiristosiin dhiifama cubbuu fi tokkummaa Waaqayyo waliin qabaannu haaressuuf aarsaa nuuf godhame karaa ajaa’ibsiisaa ta’een fakkeenyaan kan argisiisaniidha.
Dhugaa barbaachisaa ta’e kana dagachuun Waaqayyo (Rabbii) itti amanuu, hojiiwwan gaggaarii hojjechuu fi wanta gaarii hawwuun qofa ga’aa akka ta’e namoonni yaadan Waaqayyoo fi karaa inni qopheesseef kabaja kennuu dhiisuu isaaniin milkaa’ummaa irraa hafu. Kanaafuu seenaawwan shanan armaan oliin ibsman maalo sirriitti dubbifadhu.
Addaamii Fi Hewaan (Aadamii fi Hawwaa)
Addaamii fi Hewaan yakka erga hojjetanii booda qullaa isaanii ta’uudhaan sodaa fi qaaniin jireenya isaanii dhuunfate. Uumaa isaanii irratti yakka hojjechuun salphinaaf isaan saaxile. Qullaa isaanii golgachuuf kan yaalan baala mukaan ture. Qaanii fi salphina sababa yakka isaaniin isaan mudate kana jalaa ba’uuf yaaliin isaan godhan ija Waaqayyoo duratti ga’aa hin taane. Muka dhorkaman irraa yoo nyaatan du’a akka du’an dursee itti himee ture. Duuti kun du’a hafuuraa yommuu ta’u kunis sababa Jannataa ari’amuu isaaniin tokkummaa dhuunfaan Waaqayyo waliin qabachaa turan dhabuudhaan isaanitti kan dhufuudha. Duuti qaamaa ammoo kanaan itti fufee kan dhufuudha. Namni tokko adabbii du’aa jala jiraa yoo ta’e abdii hin qabaatu, du’aadha! Kanaafuu Waaqayyo gidduu galuun qullaa isaanii kan ittiin golgatan gogaa beeyladaa isaaniif laate. Kunis balleessaa kan ta’e bu’aa cubbuuf aarsaa dhiyaatu kan argisiisuudha Seera Musee (Seera Uumaa 3:7;21). Qur’aana keessattis uffata qullaa isaanii ittiin golgatan Allaan isaaniif kennuu isaa dubbatameera (Suuraa 7:26).
Seera Musee, Zaburii fi Injiliin “yakka” jecha jedhu dogoggoraan hojii yaraa hojjechuu kan jedhu irra darbee hiika qabaachuu isaa dubbatu. Laphee ilmaan namaa hundumaa keessatti kan argamu ilaalcha hamaa ta’een yaadawwan yaraa yaaduun dabalatee wanta hamaa raawwatamuudha. Waaqayyo dhugaatti qulqulluu ta’uu isaatiin gama ilaalcha isaatiin cubbuun yommuu ilaalamu wanta baay’ee ulfaataadha. Ilmaan namaa hundi cubbamoota ta’uu isaaniin murtiin isaaniif mala (Suuraa 16:1).
________
Musliimonnii fi Kiristiyaanoti ilmaan namaa Uumaa isaaniirraa adda ba’uun badiisaaf saaxilamuu isaaniitti amanu. Bakka jireenya keenya isa dhugaa kan ture gammachuu fi qannoon guutame Jannata keessa yoo ta’e iyyuu, Addaamii fi Hewaan (Adam fi Hawaan) yakka hojjechuu isaaniin Jannataa ari’amuu keenyan lafa rakkinaan guutame irra akka jiraannu murteeffameera. Garuu Uumaan keenyi gara-laafessaa fi gaarii ta’e isa irraa adda ba’uun bara baraan akka balleeffamnu waan hin jaalanneef balbala Jannataa deebisee baneera, karaa ittiin galamus karaa salphaa ta’een nuuf qopheesseera. Quraa’anas yoo ta’e Kitaaba Qulqulluu keessaa seenaawwan argaman yommuu qorannu Uumaan keenyaa nurraa fagachuun qajeelfamoota erguu mannaa gara ilmaan namaatti dhiyaachuun isaa wajjin jiraachuu kan isaan dandeessisu ulaagaawwan isaan irraa eegamu karaa mataa isaatiin qopheesse yommuu ofiin raawwatu argina.
Seenaawwan shanan itti fufanii jiran keessaa arfan Kitaaba Qulqulluu fi Qur’aana keessatti galmeeffamaniiru. Obboleessa koo musliima jaallatamaa! Seenaawwan kun ulaagaa Waaqayyo (Rabbi) sirraa eegu guutuudhaan gara Jannataa si deebisuuf hojii inni hojjete kan argisiisan waan ta’eef maaloo sirriitti dubbifadhu.
Waaqayyo (Rabbi) sababa cubbuu isaaniin qullaa isaanii golguuf uffata Addaamii fi Hewaaniif qopheesse. Waaqayyo karaa aarsaa isa dhugaa Abeelii fi Qaa’eliif qopheesse. Abrahamiif ilma isaa oolchuuf aarsaa guddaa qopheesseef. Musee fi Israa’elotaaf cubbuu muraasa ta’aniif dhiifama kan ta’u seera aarsaa karaa Lubootaa fi mana qulqullummaa Yerusaalemiin hundeesseef. Ilmaan namoota hundumaaf ammoo seera aarsaawwanii gara xummuraatti kan fidu ilma isaa qulqulluu ta’e Yesuus Kiristosiin dabarsee kenne. Aarsaa beeyladoota kanneen darbanii gara fuula duraatti kan ta’u karaa Yesuus Kiristosiin dhiifama cubbuu fi tokkummaa Waaqayyo waliin qabaannu haaressuuf aarsaa nuuf godhame karaa ajaa’ibsiisaa ta’een fakkeenyaan kan argisiisaniidha.
Dhugaa barbaachisaa ta’e kana dagachuun Waaqayyo (Rabbii) itti amanuu, hojiiwwan gaggaarii hojjechuu fi wanta gaarii hawwuun qofa ga’aa akka ta’e namoonni yaadan Waaqayyoo fi karaa inni qopheesseef kabaja kennuu dhiisuu isaaniin milkaa’ummaa irraa hafu. Kanaafuu seenaawwan shanan armaan oliin ibsman maalo sirriitti dubbifadhu.
Addaamii Fi Hewaan (Aadamii fi Hawwaa)
Addaamii fi Hewaan yakka erga hojjetanii booda qullaa isaanii ta’uudhaan sodaa fi qaaniin jireenya isaanii dhuunfate. Uumaa isaanii irratti yakka hojjechuun salphinaaf isaan saaxile. Qullaa isaanii golgachuuf kan yaalan baala mukaan ture. Qaanii fi salphina sababa yakka isaaniin isaan mudate kana jalaa ba’uuf yaaliin isaan godhan ija Waaqayyoo duratti ga’aa hin taane. Muka dhorkaman irraa yoo nyaatan du’a akka du’an dursee itti himee ture. Duuti kun du’a hafuuraa yommuu ta’u kunis sababa Jannataa ari’amuu isaaniin tokkummaa dhuunfaan Waaqayyo waliin qabachaa turan dhabuudhaan isaanitti kan dhufuudha. Duuti qaamaa ammoo kanaan itti fufee kan dhufuudha. Namni tokko adabbii du’aa jala jiraa yoo ta’e abdii hin qabaatu, du’aadha! Kanaafuu Waaqayyo gidduu galuun qullaa isaanii kan ittiin golgatan gogaa beeyladaa isaaniif laate. Kunis balleessaa kan ta’e bu’aa cubbuuf aarsaa dhiyaatu kan argisiisuudha Seera Musee (Seera Uumaa 3:7;21). Qur’aana keessattis uffata qullaa isaanii ittiin golgatan Allaan isaaniif kennuu isaa dubbatameera (Suuraa 7:26).
Seera Musee, Zaburii fi Injiliin “yakka” jecha jedhu dogoggoraan hojii yaraa hojjechuu kan jedhu irra darbee hiika qabaachuu isaa dubbatu. Laphee ilmaan namaa hundumaa keessatti kan argamu ilaalcha hamaa ta’een yaadawwan yaraa yaaduun dabalatee wanta hamaa raawwatamuudha. Waaqayyo dhugaatti qulqulluu ta’uu isaatiin gama ilaalcha isaatiin cubbuun yommuu ilaalamu wanta baay’ee ulfaataadha. Ilmaan namaa hundi cubbamoota ta’uu isaaniin murtiin isaaniif mala (Suuraa 16:1).