Qaaniin bu’aa cubbuu ti. Laphee keessatti bakka cubbuun itti yaadamu yoo hin jiraanne qaaniin hin jiru. Kanaa fi, daa’immaan qullaa yoo ta’aniyyuu kan hin qaanofne. Kiristiyaanummaatti dhaala cubbuu jechuun namni amala cubbuu hojjechuu waliin dhalata jechuuf malee otuu of hin beekiin dura cubbuu hojjeteera jechuu miti. Namni hundi uumama isaatiin iyyuu ilma dheekkamsaa ti. Isa kanaaf sababni isaa ammoo cubbuu qabataamaa waliin dhalachuu isaa otuu hin taane amala cubbuu hojjechuu waliin dhalachuu isaa ti (Efesoon. 2:3). Ilmaan namaa hundumaaf bakka bu’aa kan ta’e Addaam cubbuu hojjechuu isaatiin hundi keenyi murtii Waaqayyoo jala jirra (Rom. 5:12). Yommuu dhalanne cubbuu waliin hin dhalanne. Garuu amala cubbuu hojjechuu waliin dhalachuu keenyan dhimmi cubbamoota ta’uu keenyaa gaaffii kan uumu miti. Kanaafuu adabbii Waaqayyoo jalaa ba’uun nuuf hin danda’amu.
Qaa’elii fi Abeel (Qaabilii fi Haabiil)
Waa’een aarsaa Qaa’elii fi Abeel Qur’aana keessatti sirriitti hin dubbatamne (Suuraa 5:27). Seerri Musee fi Ijiliin akkuma nutti dubbatan sanyii lafarraa kan ta’e qalma Qaa’el Waaqayyo kan hin fudhanne yommuu ta’u qalma beeyladootaa kan ta’e aarsaa Abeel garuu fudhateera (Seera Uumamaa 4:3-7). Kana malees Abeel qalma isaa amantiin dhiyeessuu isaatiin fudhatama argachuu isaa dubbatameera (Ibroota 11:4). Abeel aarsaa beeyladaa dhiyeessuun barbaachisaa ta’uu isaa maaliif amanee ture? Addaamii fi Hewaan cubbuu hojjechuu isaaniin qaanii irraa akka oolfamaniif gogaa beeyladaa itti uffisuu isaatiin Waaqayyoof galata galchuuf barbaadee ta’a? Seenaa Musee yommuu ilaallu kun caalaatti ifaa ta’a.
Abrahaam (Ibraahim)
Abrahaam ilma isaa akka aarsaa godhuuf erga abboomamee booda bakka ilma isaa kan dhiyaatu hoolaa aarsaa ta’u ofii isaatiin Waaqayyo ni qopheesse Suuraa 37:107, seera Musee Seera Uumamaa 22). Aarsaan beeyladaa kun akka gocha waaqeffannaa salphaa ta’e qofaatti kan ilaalamuu miti. Sababni isaa Qur’aanni barbaachisummaa isaa yommuu ibsu “(Gorra’ama) guddaadhaan isa furre” jedha. Ilmi namaa beeyladarra gatii guddaa ni qabaata. Beeyladichi “guddaa” kan jedhame aarsaa dhugaa kana booda dhufuuf jiru karaa fakkeenya ta’een waan argisiisuufi laata?
Musee (Muussaa)
Museen yakkaa saba Israa’eliif dhiifama akka ta’uuf beeyladoota uumaman akka aarsaa godhu Waaqayyoon (Rabbiin) abboomame Seera Musee (Seera Lakkoobsaa 19:1-10) luqqisiiwwan kanneen biroonis jiru.
Musliimonni kan akka Yoseef Alii fi Mawudidii ta’an Suurat Al-Baqaraa 2:67-74 irratti kan argamu seenaa ajaa’ibsiisaa kana kan yaadachiisu ta’uu isaa dubbatu. Luboonni Yihudii fi manni qulqullummaa Suuraa 17:1-7;5:55 irratti ibsamaniiru. Mana qulqullummaa keessatti dhiifama yakkaatiif kan dhiyeeffaman aarsaan beeyladootaa dhimmoota jalqabaa kan seera Musee ti. Addaamii fi Hewaan wanti isaan itti qaana’an akkuma golgameef akkuma kana ammoo aarsaa dhiigaan malee qaaniin golgamu hin jiraatu. Seera Musee (Seera Leewwotaa) 17:11 irratti akkana jedha:
“Lubbuun uumama foon uffatee dhiiga keessa waan jiruuf, furee kan ta’us dhiiga waan ta’eef, inni furee lubbuu keessanii akka ta’uuf iddoo aarsaa irratti ani Waaqayyo isa isiniif kenneera”
Yesuus Masiihicha
Aarsaawwan hedduun irra deddeebi’amanii yoo dhyeeffaman iyyuu rakkina cubbuu ilmaan namaaf furmaata itti fufiinsa qabaatu ta’uu hin dandeenye. Rakkinni kun ammoo gatii namummaa ilmaan namaa baasuuf kan gitan ta’uu dhiisuu isaanii ti. Aarsaa gara fuula duraatti dhufu qulqulluu fi cubbuu irraa bilisa ta’een kan argisiisan qofa turan. Akkuma cheekii baankii jechuudha. Cheekiin baankiii qarshii ittiin qabaachuuf ni tajaajila garuu yeroo tokkoof qarshichi harka keessan yoo gale cheekiin kun isin hin barbaachisu.
Aarsaan beeyladaa aarsaa isa guddaa ta’een kan argisiisuudha. Aarsaan kun yeroo tokkoof yoo raawwatame aarsaan beeyladootaa isin hin barbaachisu. Yohannis cuuphaan (Yahiyaa) “Ilaa hoolicha Waaqayyoo, isa cubbuu biyya lafaa irraa fuudhu” jechuun ture Yesusiin kan waame (Injilii Yohannis 1:29). Yesuus cubbuu, qaanii, sodaa fi ceephoo biyya lafaa balleessuuf bakka ilmaan namaa bu’uun xoofoo du’aa fudhateera (Injilii Mark 10:45).
Qaa’elii fi Abeel (Qaabilii fi Haabiil)
Waa’een aarsaa Qaa’elii fi Abeel Qur’aana keessatti sirriitti hin dubbatamne (Suuraa 5:27). Seerri Musee fi Ijiliin akkuma nutti dubbatan sanyii lafarraa kan ta’e qalma Qaa’el Waaqayyo kan hin fudhanne yommuu ta’u qalma beeyladootaa kan ta’e aarsaa Abeel garuu fudhateera (Seera Uumamaa 4:3-7). Kana malees Abeel qalma isaa amantiin dhiyeessuu isaatiin fudhatama argachuu isaa dubbatameera (Ibroota 11:4). Abeel aarsaa beeyladaa dhiyeessuun barbaachisaa ta’uu isaa maaliif amanee ture? Addaamii fi Hewaan cubbuu hojjechuu isaaniin qaanii irraa akka oolfamaniif gogaa beeyladaa itti uffisuu isaatiin Waaqayyoof galata galchuuf barbaadee ta’a? Seenaa Musee yommuu ilaallu kun caalaatti ifaa ta’a.
Abrahaam (Ibraahim)
Abrahaam ilma isaa akka aarsaa godhuuf erga abboomamee booda bakka ilma isaa kan dhiyaatu hoolaa aarsaa ta’u ofii isaatiin Waaqayyo ni qopheesse Suuraa 37:107, seera Musee Seera Uumamaa 22). Aarsaan beeyladaa kun akka gocha waaqeffannaa salphaa ta’e qofaatti kan ilaalamuu miti. Sababni isaa Qur’aanni barbaachisummaa isaa yommuu ibsu “(Gorra’ama) guddaadhaan isa furre” jedha. Ilmi namaa beeyladarra gatii guddaa ni qabaata. Beeyladichi “guddaa” kan jedhame aarsaa dhugaa kana booda dhufuuf jiru karaa fakkeenya ta’een waan argisiisuufi laata?
Musee (Muussaa)
Museen yakkaa saba Israa’eliif dhiifama akka ta’uuf beeyladoota uumaman akka aarsaa godhu Waaqayyoon (Rabbiin) abboomame Seera Musee (Seera Lakkoobsaa 19:1-10) luqqisiiwwan kanneen biroonis jiru.
Musliimonni kan akka Yoseef Alii fi Mawudidii ta’an Suurat Al-Baqaraa 2:67-74 irratti kan argamu seenaa ajaa’ibsiisaa kana kan yaadachiisu ta’uu isaa dubbatu. Luboonni Yihudii fi manni qulqullummaa Suuraa 17:1-7;5:55 irratti ibsamaniiru. Mana qulqullummaa keessatti dhiifama yakkaatiif kan dhiyeeffaman aarsaan beeyladootaa dhimmoota jalqabaa kan seera Musee ti. Addaamii fi Hewaan wanti isaan itti qaana’an akkuma golgameef akkuma kana ammoo aarsaa dhiigaan malee qaaniin golgamu hin jiraatu. Seera Musee (Seera Leewwotaa) 17:11 irratti akkana jedha:
“Lubbuun uumama foon uffatee dhiiga keessa waan jiruuf, furee kan ta’us dhiiga waan ta’eef, inni furee lubbuu keessanii akka ta’uuf iddoo aarsaa irratti ani Waaqayyo isa isiniif kenneera”
Yesuus Masiihicha
Aarsaawwan hedduun irra deddeebi’amanii yoo dhyeeffaman iyyuu rakkina cubbuu ilmaan namaaf furmaata itti fufiinsa qabaatu ta’uu hin dandeenye. Rakkinni kun ammoo gatii namummaa ilmaan namaa baasuuf kan gitan ta’uu dhiisuu isaanii ti. Aarsaa gara fuula duraatti dhufu qulqulluu fi cubbuu irraa bilisa ta’een kan argisiisan qofa turan. Akkuma cheekii baankii jechuudha. Cheekiin baankiii qarshii ittiin qabaachuuf ni tajaajila garuu yeroo tokkoof qarshichi harka keessan yoo gale cheekiin kun isin hin barbaachisu.
Aarsaan beeyladaa aarsaa isa guddaa ta’een kan argisiisuudha. Aarsaan kun yeroo tokkoof yoo raawwatame aarsaan beeyladootaa isin hin barbaachisu. Yohannis cuuphaan (Yahiyaa) “Ilaa hoolicha Waaqayyoo, isa cubbuu biyya lafaa irraa fuudhu” jechuun ture Yesusiin kan waame (Injilii Yohannis 1:29). Yesuus cubbuu, qaanii, sodaa fi ceephoo biyya lafaa balleessuuf bakka ilmaan namaa bu’uun xoofoo du’aa fudhateera (Injilii Mark 10:45).